Kuumus ja sytostaatit eivät tunnu yhdistelmänä järin toimivalta. Olo on kahden hellepäivän jälkeen kuin jyrän alle jääneellä. Väkisin jaksaa vähän, mutta ei juuri enempää. Ehkä nestetankkaus ei mennyt ihan nappiin, mitä en toisaalta ihmettele ollenkaan. Normaalistikin on hoitojen jälkeen kehotettu juomaan reilusti ylimääräistä nestettä ja helteen vuoksi määrää olisi pitänyt nostaa entisestään. Ei onnistunut. Sen tosin huomasin jo ennen tätä pientä romahdusta kun vesikin alkoi maistua lääkkeeltä eikä siksi uponnut tavanomaiseen tapaan.
Eiköhän tämäkin taas tästä. Uskomattomalta se joka kerta kyllä tuntuu, että kohta voi taas syödä normaalisti ja herkut maistuvat herkuilta. Nyt ei voi edes kuvitella syövänsä...no oikeastaan yhtään mitään. Kovalla tahdolla ja keskittymällä johonkin ihan muuhun kuten televisio-ohjelmiin saan imuroitua vatsaani vähän täytettä. Eilen meni kylmät perunat ja tänään ne toimivat paistettuina. Etukäteen ei osaa sanoa, mutta näkisin tämänkin jo pienenä edistyksenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti