Ensinnäkin ajattelin, että tulisin näkemään paljon painajaisia sairauden selvittyä ja viimeistään hoitojen alettua. Olin kuitenkin väärässä. Elämässäni ei nimittäin näytä tällä hetkellä tapahtuvan riittävästi edes painajaisten materiaaliksi vaan olen joutunut katselemaan uusintoja lukioajoistani. Toinen kategoria on ollut netti ja tv-ohjelmat. Olen ihmetellyt pitkän aikaa äitini kommenttia Facebookin statuspäivitykseeni tai seurannut miten Top Chef -kilpailijat laittavat makaroonilaatikkoa olohuoneemme ja jonkun tuntemattomaksi jääneen ammattilaiskeittiön välimaastossa.
Uneni ovat niin tylsiä, että vaikka olen posottanut unta melkein kellon ympäri niin tuntuu, etten ole levännyt juuri lainkaan. Ja parempi tietysti näin kuin nähdä painajaisia, joissa pitäisi juosta, mutta kaikki tapahtuu kuin hidastuksessa tai niitä missä hiukset alkavat irrota tuppoina päästä.
Toisaalta tällä hetkellä nuo klassikotkin olisivat vain arjen toisintoa ja täten niiden painajaismaisuus hieman kyseenalaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti